Arkisto 2005-2011

---

vko 40/2011

Seteleitä pöyhitään kuin kuolleita lehtiä, sammakot käyvät talvihorrokseen.

Mirja Pirhonen

 

vko 47/2011

Tyhjässä pullossa on viesti.

Venevajaa, onkivapaa. Meren hiljaisuus.

Muistojen kultareunat. Ei konepesua.

Hannu Hirvonen
teoksesta Kiireestä kantapää (2011)

 

vko 48/2011

Tarjolla: pilvenpiirtäjä talousnäkymillä.

Taloutemme veturit paperikoneita.

Tiivis aforismi vuotaa joka suuntaan.

Hannu Hirvonen
teoksesta Kiireestä kantapää (2011)

 

vko 49/2011

Vaikeinta on itsensä rakastaminen, helpointa itserakkaus.

Vuosisatamme on löytänyt lapsen oikeudet ja menettämässä lapsen velvollisuudet.

Pirkko Arola
teoksesta Puu etsii varjoaan (2011)

 

vko 50/2011

Vaikeneminen painaa. Hiljaisuus kantaa.

Paratiisissa täydellinen onni ei riittänyt ihmiselle. Nyt ei hänelle riitä pieninkään onni.

Pirkko Arola
teoksesta Puu etsii varjoaan (2011)

 

vko 51/2011

Älä esitä arvoituksia,
ellei sinulla ole vastauksia.

Usko ikuiseen nuoruuteen
on elämän kieltämistä.

Marita Engberg
teoksesta
Kukaan ei riitä kaikille (2011)

 

vko 52/2011

Kerran kesytettyä on vaikea saada villiksi uudelleen.

Päiväunien jälkeen on pää selvitettävä.

Marita Engberg
teoksesta
Kukaan ei riitä kaikille (2011)

 

vko 1/2012

Aforisti, avoin leikkauspiste.

Riitta Korhonen

 

vko 2/2012

Luonnon kanssa ei laadita salaisia lisäpöytäkirjoja.

Tulevaisuusraportin loppukaneettina on pakko olla hymiö.

Olli Hyvärinen
teoksesta Delete (2011)

 

vko 3/2012

Vilja kukoistaa pörssissä, sisämeri kukkii.

Kalat syövät muovisilppua, lapset pomppivat pallomeressä.

Olli Hyvärinen
teoksesta Delete (2011)

 

vko 4/2012

Kun kaikki tietävät, kukaan ei puhu. Kun kukaan ei tiedä, kaikki puhuvat.

Armosta ei ole apua erehtymättömille.

Markku Viitasalo
teoksesta Askeetikon dieetti (2011)

 

vko 5/2012

Väestö vanhenee ja ikääntyvät nuortuvat.

Kalattomilla vesillä saa onkia rauhassa.

Markku Viitasalo
teoksesta Askeetikon dieetti (2011)

 

vko 6/2012

Lapsen harha: aikuisena saan päättää itse.

Hanna-Leena Ylinen

 

vko 7/2012

Kaikkia kenkiä ei ole luotu käveltäviksi.

Vaikka olisi vain yksi vaihtoehto, minulla on oikeus valita itse.

Maija Paavilainen
teoksesta Parasta vuosikertaa (2012)

 

vko 8/2012

Myisivätkö lapset minut antiikkikaupassa vai kirpputorilla?

Hyvin säilynyt
lisäaineeton
hapokas, kypsä
viipyilevä.

Maija Paavilainen
teoksesta Parasta vuosikertaa (2012)

 

vko 9/2012

Tärkeää ei ole se, onko bemari alla, vaan se, onko vilkku päällä.

Älä aliarvioi ihmistä, älä yliarvioi ihmisiä.

Janne Kuusinen
teoksesta Asioilla on tapana (2012)

 

vko 10/2012

Demokratiaan kuuluu äärioikeus.

Todellisuus ei ole Reilun Kaupan tuote.

Janne Kuusinen
teoksesta Asioilla on tapana (2012)

 

vko 11/2012

Oven voit sulkea kun tiedät minne olet menossa.

Oven voit avata kun tiedät mistä olet tulossa.

Ville Hytönen
teoksesta Etäisesti lyyrisiä ajatuksia (2012)

 

vko 12/2012

Odottaa itseään kuin odottaa toista.
Odottaa vanhuuttaan kuin odottaa lasta.

Ville Hytönen
teoksesta Etäisesti lyyrisiä ajatuksia (2012)

 

vko 13/2012

Jokainen on saari saarien joukossa, lähellä muita, mutta kuitenkin yksin.

Kuun tavoittelija nouskoon porras kerrallaan.

Veijo Hukka
teoksesta Mietteitä (2012)

 

vko 14/2012

Tänään tuijotetaan peiliin enemmän kuin koskaan, mutta syyllistä ei nähdä.

Elämän viimeisellä portilla ei ahdista.

Veijo Hukka
teoksesta Mietteitä (2012)

 

vko 15/2012

Ikuiset kysymykset ovat aina ajankohtaisia, ajankohtaiset vain ajankohtanaan.

Sulo Nissinen
teoksesta Tislattuja ajatuksia (2012)

 

vko 16/2012

Elämän työehtosopimus ei tunne kultaista kädenpuristusta. Ei edes erorahaa.

Sulo Nissinen
teoksesta Tislattuja ajatuksia (2012)

 

vko 17/2012

Yksi sulka ei riitä lentämiseen, eikä sen puute estä sitä.

Pertti Munck
teoksesta Valkoinen on mustaa (2012)

 

vko 18/2012

Sanomisen voima on teonsanoissa.

Ajatella.

Pertti Munck
teoksesta Valkoinen on mustaa (2012)

 

vko 19/2012

Vähemmän on enemmänkin elinehto.

Luonnonvararikko.

Eino Vastaranta
teoksesta Vastalauseita (2012)

 

vko 20/2012

Kun jyvät on erotettu akanoista, erotetaan akanat.

Kellokorttitalo.

Eino Vastaranta
teoksesta Vastalauseita (2012)

 

vko 21/2012

Sanat eivät kestä avaamista.

Sanat sulkevat tarkoitukset.

Anne Hänninen
teoksesta Hiekkaleijat (2012)

 

vko 22/2012
 
Välillämme oli vain sanoja – välissämme.
 
Hän katsoo vain itseään katseestani.
 

Anne Hänninen
teoksesta Hiekkaleijat (2012)


vko 23/2012

Ilo ei ole pörssiosake.

Kyynel kasvaa humusta.

Mirja Pirhonen
teoksesta Kettuja ja enkeleitä (2012)


vko 24/2012

Rahalla ei ole isänmaata, osoite sillä kyllä on.

Mirja Pirhonen
teoksesta Kettuja ja enkeleitä (2012)

 

vko 25/2012
 
Koivun uskottavuus - mustaa valkoisella.
 
Pirjo Korhonen

 
vko 26/2012
 
Kieli koostuu vilheistä.        Miten ne pylkivät
 
eloon toisistaan.
 
Olli-Pekka Tennilä
 
vko 27/2012

Epätarkkuusperiaate vetoaa meissä siihen
mikä janoaa tietoa yli kaiken.
 
Olli-Pekka Tennilä
teoksesta Yksinkeltainen on kaksinkeltaista (2012)
 
 
vko 31/2012
 
Kyy kesämekossa.
 
Nina Klemmt

 
vko 32/2012

Lemmenliftari.

Satu Säilä
 
 
vko 33/2012
 
Tapailet minua, alan soida.
 
Paula Virtala

 

vko 34/2012

Laske aseesi.

Mariitta Hämäläinen


vko 35/2012

Kielessäni suonenveto.

Markku Kailaheimo


vko 36/2012

Lasken käen kukunnan. Luoja on siunannut vuosia.

Aino Ylifrantti


vko 37/2012

Joukkue. Peliä.

Helena Tuomela


vko 38/2012

Hammaslääkärin kohtaaminen, määräaikainen valekuolema.

Leena Pirinen


vko 39/2012

Pyydän juuria ja siipiä.

Ajatuksen kaiku vastaa.

 
Tarja Koistinen-Olkkonen


vko 40/2012

Enne etuilee. Aavistus ehtii ensin.

Pirjo Korhonen


vko 41/2012

Hinnalla millä hyvänsä – paitsi halvalla.

Huutokaupassa on syytä olla hiljaa.

Mia Kemppi
teoksesta Ajatuskuplacowboy (2012)


vko 42/2012
 
Voisimmeko polttaa päiväkalenterin sivut kymmeneltä viime vuodelta – lämpimiksemme?
 
Reiät määräävät napin paikan.

Mia Kemppi
teoksesta Ajatuskuplacowboy (2012)


vko 43/2012
 
Hyvä ajatus kiusaa ajattelijaansa viipyilemällä.
 
Entä jos se ohikulkija olikin maailman keskipiste?
 
Virpi Alanen
teoksesta Ystävätär K (2012)


vko 44/2012
 
Aurinko loputtomasti jahtaa varjoaan.
 
Negatiivissa mykiökukkivat valkoiset iirikset.
 
Virpi Alanen
teoksesta Ystävätär K (2012)

 


vko 45/2012

Ystäviä on kahdenlaisia: eläviä ja kuolleita.

Meri kukittaa omat hautajaisensa.

Lassi Kämäri
teoksesta Hullun paperit (2012)


vko 46/2012

Jos on kerran saanut nauttia jättiläisten seurasta, vähempi ei enää riitä.

Kun kuorsaat, olen raivoissani, kun et, olen huolissani.


Lassi Kämäri
teoksesta Hullun paperit (2012)


vko 47/2012

Elämä on näytelmä. Siinä tragediasta uhkaa tulla komedia.

Sano se mitä tarkoitat. Yleisö kuvittelee loput.

 
Seppo Hämäläinen
teoksesta Kun tuuli kulkee ohi (2012)


vko 48/2012
 
Kun hovinarrilla on valtiaan kasvot, siitä on komiikka kaukana.
 
Loppujen lopuksi. Kaiken takana on historia.
 
Seppo Hämäläinen
teoksesta Kun tuuli kulkee ohi (2012)


vko 49/2012

Onko odottava tila tyhjä?

Pirjo Korhonen
 

vko 50/2012

Ennemmin juosta itsensä ohi kuin väärään syliin.

Pysähdy ja alat liikkua.
 
Matti Hoviseppä
teoksesta Narsisti liekanarun päässä (2012)


vko 51/2012
 
Mitä tehdä omalletunnolle, joka on liian puhdas?
 
Aidon itsensä hyväksymisen pahin kilpailija – minä.
 
Matti Hoviseppä

 

vko 52/2012

Enemmän kuin keskityt vaalimaan lasta itsessäsi, näe lapsi lähelläsi ja kaukana.

Lähellä ja kaukana ei ole välimatkakysymys, vaan tapa katsoa.

 
Hilja Mörsäri
teoksesta Siitä voi kulkea (2012)


vko 1/2013
 
Pakenevan häilähtävä toive: etteivät jäljet aivan kokonaan peittyisi.
 
Uudistuminen: valo, joka ei vieroksu tasaista harmaata.
 
Hilja Mörsäri
teoksesta Siitä voi kulkea (2012)
 

vko 2/2013

Hyvä elämä! Älä hulluja puhu.

Täysi elämä ei mahdu kahteen sanaan.

Pekka Kejonen
teoksesta Levitaation elkeet (2012)



vko 3/2013
 
Nerous on vain materialistinen välivaihe ennen turhuuden tajuamista.
 
Pekka Kejonen
teoksesta Levitaation elkeet (2012)
 


vko 4/2013

Miten erota, kun jäädyimme näin lujasti yhteen.

 
Eero Suvilehto
teoksesta Tuhkakuvia (2012)

 
vko 6/2013
 
Runo on rajanylityspaikka ilman asemaa.
 
Sanat koskettivat meitä, toisiansa tuskin hipaisivat.
 
Eero Suvilehto
teoksesta Tuhkakuvia (2012)
 
 
vko 7/2013
 
Kun olin voittanut toisen minäni, tuli kolmas.
 
Lopulta tajusin minua seuraavan varjon olevan omani.
 
Rauno Rikkonen
teoksesta Elonkorjuu (2012)
 
 
vko 8/2013
 
Vain vajaaseen lasiin on järkevää kaataa lisää.
 
Tavoittele päämäärää, vaikka määränpää tulisi ennen sitä.
 
Rauno Rikkonen
teoksesta Elonkorjuu (2012)

 

vko 9/2013

Muisto on heijastumaa, ei paluuta.

Hilja Mörsäri
teoksesta Siitä voi kulkea (2012)

 

vko10/2013

Kauneus on median silmässä.

Saara Heikkinen

 

vko 11/2013

Tuulen humina, säveltäjä tuntematon.

Markku Viitasalo
teoksesta Askeetikon dieetti (2011)