Esa Silander on toimittanut teoksen ASIALLISET – AFORISMEJA HOTAKAISEN TUOTANNOSTA. Aikaisemmin hän on toimittanut vastaavanlaisen teoksen Sivuääniä Jari Tervon tuotannosta.

Olen itsekin harrastanut samanlaista toimintaa. Aforismiblogissa on julkaistu 19.3.2007 juttuni KARI HOTAKAINEN – Juoksuhaudantien aforisti. Tämä juttuni sisältää valikoiman aforistisia lauseita sekä henkilökuvan kirjailija Kari Hotakaisesta. Koska juttuni on edelleen luettavissa blogista, tyydyn nyt kertomaan kirjailija Hotakaisesta vain lyhyesti.

Valitettavasti kirja on tehty huonosti, ihan konkreettisesti. Varovasti käsitellenkin tämä kovakantinen hajoaa heti irtolehtipainokseksi. Lisäksi nämä irtolehdet vilisevät kirjoitusvirheitä. Kaiken lisäksi joitakin lauseita on muutettu vähän alkuperäisestä. Mutta sitten itse asiaan.

Hotakaisella (s.1957) on fantastinen mielikuvitus, mutta hän on vuosien mittaan valjastanut sen yhä enemmän palvelemaan ajankohtaisten yhteiskunnallisten kysymysten käsittelyä. Siitä ovat erinomaisia näytteitä hänen viimeisimmät romaaninsa Ihmisen osa ja Jumalan sana.

Asialliset on osuva nimi tälle kirjalle. Hotakainen kirjoittaa asiaa. Sitä tehdäkseen hän tutustuu perusteellisesti valitsemansa aihepiirin asioihin. Hän pyrkii sanomaan asiansa lyhyesti ja nasevasti. Aforistisuus on olennainen tunnusmerkki hänen tuotannossaan.

Silander on valinnut tähän teokseen lauseita useilta Hotakaisen kirjojen henkilöiltä. Hän kirjoittaa kirjan takakannessa näin: Vaikka jokainen ajatus on kirjailijan punnitsema, se ei välttämättä ole hänen omansa, koska sen lausuu tai ajattelee maailmalle romaanin tai näytelmän henkilöhahmo, ei kirjailija omissa nimissään.

Yksittäisten lauseitten erottaminen asiayhteydestään ei ole ongelmatonta. Kun on kysymys fiktiivisten henkilöitten sanomisista, niiden arvottaminen on vaikeaa, ellei tunne niitä tilanteita, joissa ne on lausuttu. Pidän lisäksi puutteena sitä, ettei kirjassa kerrota, mistä teoksesta mikin lause on peräisin.

Kirjailija on varmaankin pannut monet teostensa henkilöt ajattelemaan niin kuin hän itse ajattelee. Koska teos sisältää runsaasti myös Kari Hotakaisen varmasti omia ajatuksia, päädyin poimimaan tähän vain valikoiman niistä.

 

Elämä on parhaimmillaan kun se tulee kyselemättä ja arkailematta, kun sitä ei ole ansainnut eikä voinut ennakoida.

Tärkeintä tangossa on taka-ajatus, koska varsinainen ajatus on sanoittajan harha.

Tangojen tyhmät sanat ovat viisaita.

Tangoista häviää taika, jos asiat sanotaan suoraan.

Jos kaksi toisilleen vierasta ihmistä tanssii lähekkäin, heille ei sovi laulaa konkreettisista asioista.

Jos kirjoituksessa havaitaan tolkku, se johtuu yleensä siitä, että moni muukin on ajatellut asian niin. Tämä valittaen todettakoon yltiöyksilöllisyyteen uskoville ihmisille.

Kirjallisuudessa vilisee viisauden viitoissa kulkevia latteuksia.

Anna elämys, älä koko elämää.

Kirjailijalle totuus ja valhe ovat kaksoset.

Kun nuori mies vanhenee, luonto-sana korvataan kunnialla.

Jos mies ei nelikymppisenä uskalla toteuttaa itseään ympäristöstään välittämättä, hänellä on edessään ärtyisä vanhuus.

Missä lapset ovatkin, aina he ovat maailman keskipisteessä.

Viisaus on jakamista, älykkyys itsellään pitämistä.

Jos ihminen ei tiedä mitä sanoo, hän sanoo varmuuden vuoksi kaiken.

Mistään riippumatonta yksilöllisyyttä ei ole, on vain erilaisia tarinoita matkan kulusta.

Automiehissä on monia koulukuntia, mutta heillä on yksi yhteinen ilonaihe: he kaikki ovat tehneet erittäin hyvät kaupat.

Tuttavallisessa tunnelmassa tehdään eniten erehdyksiä.

On vaikea elää, jos ei ole vihollista.

Jumala. Tyypillinen narsisti.

Itkevä, katkera suomalaismies on uusiutuva luonnonvara.

Aika on kypsä laajemmalle kansalaiskeskustelulle keskustelun puutteesta.

Heti kun ihminen tulee itsestään liian tietoiseksi, hän kadottaa osan vaikeasti takaisin hankittavasta viehätysvoimastaan.

Ilman heikkoutta ihminen on luonteeton.

Miksi kaikki jääkiekkoilijat ovat niin surullisia, kun voittavat hopeamitalit?

 

Juttu ja aforismivalinnat: RAIMO KOIVISTOINEN