Elokuun ensimmäisenä viikkona kokoontui 14 kurssilaista Oriveden opiston aforismipajaan tutustumaan lyhyesti sanomisen taitoon. Jotkut osallistujat olivat kirjoittaneet aforismeja jo useamman vuoden ajan, jotkut taas kirjoittivat elämänsä ensimmäiset tällä kurssilla. Sami Feiringin johdolla valotettiin aforismin olemusta mitä moninaisimmista näkökulmista – ja kirjoitettiin paljon.

Alla näytteitä osallistujien aforismeista. Suurin osa on kurssilla syntyneitä, mutta joukossa on myös vanhempia sekä kurssin jälkeen kirjoitettuja. Käy myös katsomassa pajalaisten hulvaton aforismiesitys.

 

Wille Hero

Tiputti veneennokasta, kuin tuhkat savukkeesta.

Isovanhempien huuto – tuhkat kukkaruukussa.

Palanut maa ylhäältä tarkasteltuna, piikkimatto, tikkuviidakko.

Liikenne antaa hirvillekin siivet.

Ammattialkoholisti – ei minun elinaikanani.

 

Armi Jyrkkiö

Kaksi puuta, juuret yhteen kasvaneet. Salattu rakkaustarina?

Mieli halajaa puuta – puunhalaajan esileikki.

Urakehitys – tulitikkutytöstä pumpulienkeliksi.

Ihminen, katso kanoja ja viisastu. Nokkimisjärjestyksestä.

Putosin hymykuoppaasi. Elinkautinen.

 

Hilde Karvinen

Valtiovarainministeriössä palavat valot ympäri elokuisen yön. Arkadianmäellä käännetään kylkeä torkkupeittojen alla.

Silmäni kiiluvat. Pihallani vilistää pörröhäntäinen tuleva Euroopan unionin yhteisvaluutta poikasineen.

Minä vihaan ihmisiä, eläimiä ja ulkomaalaisia.

Ota tappaja ajoissa kiinni. Katso vierustoveriasi.

Lähinaapurini asuu kuusessa.

 

Mauno Kentta

Kilpi kiillottuu hyvän auktoriteetin lähellä.

Täysi tynnyri kumisee vaimeasti, kauemmas.

Oluen varassa – vaahtopäistä kulttuuria.

Kunniakirjaan minä piirtelen kaaria rasvaisella sormellani.

Se mitä olet puhuu niin lujaa, etten kuule mitä sanot.

 

Jouni Keskinen

Asia etenee virkatietä pitkin, tyhjäkäynnillä.

Puhalletaan yhteen hiileen. Omaan.

Orpo piru, katiskassa.

Luottohulluus.

Elämänkrematorio.

 

Ulla Käyhkö

Kivet osaavat lentää. Sinä päätät milloin.

Vaikeneminen on murha, ja sanat sattuvat harhaan.

Ellei mummoni olisi käynyt äänestämässä, en minäkään kävisi.

Tämä sininen kesäilta on minun jäljellä oleva isänmaani.

Kiven ikuisuus on vesipisaroiden päätettävissä.

 

Pertti Laesterä

Vihapuhe, sopimatonta rehellisyyttä.

Vihapuhe, puhevika.

Liiketaloudellista katastrofia seuraa kultainen kädenpuristus.

Ei median tehtävänä ole tiedon välittäminen, vaan sen värittäminen.

Ei ole vapahtajalla oikein tilaa syntymäpäivänsä juhlapöydässä. Kunniavieraana siellä pötköttää sika omena suussa.

 

Matti Lautamäki

Liberalismi ei ole kuollut. Se sairastaa elefanttitautia.

Vapautta peräänkuuluttavat vastuuttomimmat.

Vankilat täynnä liian vapaita vankeja.

Luottamus ei ole perintö. Se on ansaittava.

Myöhästelijälle ei riitä jatkoaikakaan.

 

Riitta Leppälä-Oksanen

Jokamiehen oikeudella mennään metsään.

Aatteessa eletään samaa ajatusvirhettä.

Ennen opittiin kansankynttilän valossa nyt sammutuspeitteen varjossa.

Valkoinen valhe mustaa.

Kun itselleen nauraa, ei itku ole kaukana.

 

Laila Malinen

Pelon maantiede, tämän päivän kotiseutuoppi.

Vihapuhe, rehellisyyttä peilisalissa.

Kadunkulman silmätikut, mittatikut.

Vapaus, veljeys, tasa-arvo – sisaralennus kaksikymmentä prosenttia.

Uni, yökyöpeli työmyyränä myyräntyössä.

 

Pertti Munck

Ensimmäiset meritaistelut käydään pallomerissä, viimeiset terapia-altaissa.

Maailma ei kaikille tähdille näy.

Etäisyys kutistaa maailman silmän kokoiseksi.

Silmätikut sytyttävät katseen.

Taivaasta voi pudota, kuusta ei.

 

Liisa Vanninen

Puu halaa ehjäksi, metsä terveeksi.

Afrikka muistuttaa. Maanosa on kevyt kääntää.

Yltäkylläisyys: sielun hengenvaara.

Kultaisilla kädenpuristuksilla tervehditään platinaluokkaa.

Enää elämän aika ottaa opiksi.

 

Päivi Vuorinen-Orava

Millainen tuuli, sellainen liito.

Ongelmasta on jälleen tiedotettu hyvin, se kiellettiin.

Työnarkomaani lomallaan, tyhjäkäynnin panttivanki.

Opetuksen tärkein sisältö: ”Sinä osaat!”

Kuka vanhoja muistelee, sitä muistitikulla silmään.

 

Tuomas Väänänen

Lohikäärmeen varjo. Velkakriisi.

Jokainen sukupolvi luo omat sääntönsä. Samat säännöt.

Työmyyrä teki myyräntyön. Enemmän kuin muut.

Menettämisen pelko säilyttää toimeliaisuuden.

Vielä viimeinen henkäys, sitten lopetan.