HUOM! Pekka Kejosen aforismeja luetaan Päivän mietelauseessa torstaina 3.2. (YLE Radio 1, klo 11.55.)

Suomen aforismiyhdistys on valinnut vuoden 2010 aforismikirjaksi Pekka Kejosen teoksen Kädettömän taputukset. Kirja koostuu sekä aforismeista että runoista. Sen on kustantanut WSOY.

Vuoden aforismikirja valittiin nyt kuudennen kerran. Aiemmin on palkittu Markku Envallin, Olli Hyvärisen, Jarkko Laineen, Tiina Lehikoisen ja René Charin teokset.
 
Valinnan teki yhdistyksen nimeämä kolmihenkinen raati, johon kuuluivat kriitikko, runoilija ja aforisti Virpi Alanen, lasten- ja nuortenkirjailija ja aforisti Hannu Hirvonen sekä kuvataideopettaja, aforisti Eva Kyyhkynen. 
 
 
Raadin perustelut
 
Raati perustelee valintaansa näin:
 
Pekka Kejosen Kädettömän taputukset -teoksen tekstit sijoittuvat itseironisen varmasti runouden ja aforistiikan yhteiselle maaperälle. Kokoelma on miellyttävän monisuuntainen, aforistisia sarjoja seuraavat yksittäiset runot ja mietiskelevät henkäykset. Tekijä ei tärkeile sen enempää liikkuessaan aforistiikan usein niin vakavilla alueilla, politiikan, median ja teologian parissa, kuin kirjoittaessaan luonnosta ja ihmisyydestä. Kejonen uskaltaa jättää sanansa lepotilaan. Tekstin rytmi on läpi kokoelman vapaa ja pakoton. Kädettömän taputukset on ajatusten vapaata liikettä ja lepoa, viisasta naurua ja olemassaolon iloa.
 
 
Pekka Kejonen
 
Kuopiossa 1941 syntynyt Pekka Kejonen asuu nykyisin Vilppulassa, Pirkanmaalla. Kahdeksankymmentä- ja yhdeksänkymmentäluvuilla hän asui Utsjoella. Jo Kejosen esikoisteos romaani Jamit (1963) sai kiittävän vastaanoton. Neljän proosateoksen lisäksi häneltä on ilmestynyt kaksitoista runokokoelmaa sekä muistelmia ja henkilöhistoriaa.
 
Kejosen viimeisin teos on nyt palkittu Kädettömän taputukset, joka yhdistelee aforismia ja runoa. Hän on myös kirjoittanut kritiikkejä ja kolumneja. Kejosen harrastuksiin lukeutuvat kalastus, elokuvat ja jazz, nuoruudessaan hän toimi jazz-muusikkona. Kejonen on palkittu useilla palkinnoilla, muun muassa Valtion kirjallisuuspalkinnolla (1967), Lapin läänin taidepalkinnolla (1992) ja Savonialla (2001). 
 
 
Aforismeja Pekka Kejosen teoksesta Kädettömän taputukset:
  
Ajattelu kokemisen oheistuotteena, ei ammattina.
 
Lause elämän osana, ei typistelmänä.
 
Maailma, kertomuksilla kokoonharsittu kaaos.
 
Valitettavan moni epäilee itseään, ei maailmaa jonka tuote on.
 
Markkinatalouden selkäranka: tarpeettomat tarpeet.
 
Montako taiteen maisteria on yksi sen Mestari?
 
Runoilijan koti on aina miehitetyssä maassa.
 
Asioiden täyteys ja tungos ovat eri asioita.
 
Julistaminen on taiteilijalle yhtä vaarallista kuin valistaminen.
 
Kaaos ei ole järjestyksen vastakohta vaan meille käsittämätön järjestys.
 
Joku hankkii julkisuutensa kieltäytymällä siitä.
 
Kun Jumala tuplattiin optimismilla, syntyivät markkinat.
 
Iässä, jossa on sinut useamman jumalan kanssa, yhden korottaminen tuntuu rienaukselta.
 
Portti jumaluuteen olet sinä itse, siitä sen ahtaus.
 
Jumalan – minkämerkkisen tahansa – puhe tulee aina ihmisen suusta.
 
Kun keskiluokka lahjotaan hiljaiseksi voi köyhille tehdä mitä tahansa.
 
Demokratia taiteessa on sortoa.
 
Niin kauan kun näen pilvet, elämä on siedettävissä.
 
Kesät pilvenkaitsija, talvisin lumihiutaleiden laskija.
 
Kaikki linnut lentävät mutta vain osalla ihmisistä on luonne.
 
Itsensä kokoiseksi kasvaminen on kutistumista.
 
On helpompi olla koditon kaikkialla kuin kotonaan ei missään.
 
Kun näkökyky heikkenee, paranee nähdyn ymmärtäminen.
 
Usko ihmiseen on uskoa ihmeeseen.
 
 
 
 
Valokuva: Sami Feiring