Paula Sainio on julkaissut neljä aforismikokoelmaa: Avainsanoja (1987), Arkisanoja (1989), Saatesanoja (1991) ja Sellaiseksi kuin olet (1999). Äskettäin häneltä ilmestyi runokokoelma Metsä on satakielinen puu (Ilias 2010), joka sisältää myös aforismeja
 
 
Paula Sainio, miten päädyit aforismeista runoihin?
Neljäs aforismikirjani Sellaiseksi kuin olet oli suppeampi kuin edelliset teokset. Lähettämästäni materiaalista jäi paljon aineistoa yli, joten jäin miettimään, mitä sillä tekisin. Syntyi ajatus kokeilla lisäksi runoa, ja se johtikin nopeasti eteenpäin. Päädyin yhdistämään nämä kaksi, runon ja aforismin, samaan teokseen.
Mistä aiheet kumpuavat?
Niin runojen kuin aforismienikin aiheet lähtevät pitkälti arkielämän kokemuksista, omien tunteiden ja ympärillä olevan maailman tutkistelusta. Havaintoja voi sitten ”sijoittaa” mm. luontoon: erilaisiin maisemiin, vuoden- ja vuorokaudenaikoihin. Mukana on toki myös mielikuvitusta, kysymyksiä ja ehkä vastauksiakin.
Millaisena näet runon ja aforismin eron?
Minun tuotannossani aforismit ovat lyhyitä, nasevia, jollain tavalla lukittuja lauseita. Runo, vaikka lyhytkin, on väljempi ja voi hyvin jäädä jollain tavalla kesken – lukijan jatkettavaksi. Runossa voi olla tyylikeinona toistoa ja edestakaista liikettä saman teeman sisällä.
 
 
Kaksi runoa ja kymmenen aforismia teoksesta Metsä on satakielinen puu:
 
 
 
Uneton mies
     on purjeeton mies
venhevuoteellaan
öisellä merellä
 
hitaasti hän soutaa
kahdella kellon viisarilla
     kohti taivaanrantaa
aamun valotaulun alle
 
 
 
 
Virta rantojen suppilossa
ikiliikkujan koskenlaskua
     inessiivissä: tässä
 
syvyyden spiraalit imeytyvät sihisten
     toistensa läpi
kuohuvat käädyiksi kaulalle näissä
     putouksen timanttihäissä
 
kivimyllyt jauhavat vedenalaisia saariaan
padassa kiehuu kypsymättä
     kanneton keitto
 
 
 
 
Hiirenkorvat ovat kevään ensimmäisiä puumerkkejä.
 
Kun astut metsään, olet heti perillä.
 
Huutavalle metsä vastaa. Hiljaiselta se kysyy.
 
Kaatoi puun. Kaatui kantoon.
 
Oksien mustelmat laudoissa.
 
Sumu on maan saumaton puku.
 
Unelmien pilvilinnoissa paistaa aina aurinko.
 
Toivo on ekologinen energianlähde.
 
Jatkoaika on elämän kunniakierros.
 
Taivas ei ole aika eikä paikka. Ehkä se on laulu.
 
 
 
 
Teosta voi tilata kustantajan kautta.