1243622155_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

 

Vuoden 2009 Samuli Paronen -palkinnon saa kirjailija ja aforistikko Markku Envall ansioistaan aforistiikan alalla.

Palkinnon perustelut

Markku Envallin ura aforistiikan parissa kuuluu suomalaisen aforismin merkittävimpiin. Hänen monipuolinen ja laadukas aforistinen tuotantonsa on jatkunut jo yli neljännesvuosisadan ja käsittää seitsemän aforismikokoelmaa.

Envall on vaikuttanut aforismiin keskeisesti myös tutkijana. Hänen aforistiikkaa käsittelevällä väitöskirjallaan on ollut uraauurtava merkitys suomalaisen aforismin tutkimukselle ja aiheesta käytävälle keskustelulle. Myös toinen suomalaisen aforistiikan perusteos on Envallin käsialaa – suomalaisen aforismin historiaa ja nykypäivää esittelevä antologia Aforismin vuosisata.

Envall on taitava kielenkäyttäjä, joka hallitsee suvereenisti sekä aforismin sarjamuodon että itsenäisen aforismin. Hän on tarkkanäköinen havainnoitsija, joka käsittelee teoksissaan niin arjen pieniä asioita kuin laajoja filosofisia, yhteiskunnallisia ja globaaleja kysymyksiä. Envallin aforistiikka haastaa lukijan intensiiviseen vuoropuheluun. Hän kyseenalaistaa itsestäänselvyyksiä ja saa lukijan katsomaan maailmaa uudella tavalla, uskomaan kirjoittamisen ja kirjallisuuden merkitykseen.¨

Markku Envall

Markku Envall (s. 28.7.1944 Hämeenlinna) on Helsingissä asuva filosofian tohtori, kirjallisuuden tutkija ja kirjailija. Hän on julkaissut aforismeja, esseitä, tutkimuksia, runoja, kuunnelmia ja romaanin.

Envall on julkaissut aforismikokoelmat Rakeita (1983), Pahojen henkien historia (1986), Samurai nukkuu (1989), Uni palaa rikospaikalle (1991), Kivestä, valosta ja hyvästä teoriasta (1994), Maailma aina mukana (kootut aforismit, 2003), Ja Job antaa anteeksi (2005) sekä Tanssia neulankärjellä (2008). Fragmentteja, jota voidaan pitää aforistiikan laajempana muotona, Envall julkaisi teoksessaan Kieltä terävämpi giljotiini (2006).

Envallin väitöskirja Suomalainen aforismi – keinoja, rakenteita, lajeja, ongelmia (1987) käsittelee suomenkielistä aforismikirjallisuutta. Hän on myös toimittanut teoksen Aforismin vuosisata (1997), joka sisältää aforismeja 54 suomalaisen aforistikon tuotannosta. Finlandia-palkinnolla hänet palkittiin vuonna 1990 teoksesta Samurai nukkuu. Envall harrastaa kirjojen lukemista, koti- ja perhe-elämää, pyöräilyä ja klassista musiikkia.

Samuli Paronen -palkinto

Samuli Paronen –palkinto myönnetään ansioista aforistiikan alalla. Palkinto on jaettu vuodesta 2006, ja se myönnetään vuosittain. Palkinnon jakaa Suomen aforismiyhdistys, saajan päättää yhdistyksen hallitus. Palkinto on nimetty kirjailija Samuli Parosen (1917-1974) mukaan, jonka aforismikokoelmaa Maailma on sana (1974) pidetään suomalaisen aforistiikan huippuihin kuuluvana.

Palkinto käsittää seppä Upi Anttilan taoksen sekä kunniakirjan.

Samuli Paronen -palkinnon ovat aiemmin saaneet Helena Anhava (2006), Mirkka Rekola (2007) ja Paavo Haavikko (2008).

Markku Envallin aforismeja

Ihminen on luonnon syöpä. Kontrolloimattomasti ja eksponentiaalisesti kasvava.

Kuollut ihminen on maailmanruumiin parantunut syöpäsolu.

Hyödyksi multana, tuhkana.

Jos edessä on lajin tuho, tulee käyttöön kysymys: Onko olemassa ajatusta, joka olisi tuhossa lohtu.

On. Nähdä lajin pahuus ja rumuus ja tyhmyys, on lohtu.

*

Sivistynyt juomatapa, nauttia alkoholia tulematta humalaan.

Raittius on liian yksinkertainen tie samaan tulokseen.

Ja luonnonmukainen, siis ei sivistynyt.

Opetettiin: Juo, älä humallu.

Vastasin: En juo, humallun.

 

*

Arvostelijan nimi merkitsee: yksi arvioija, kaksi, moittija.

Se ei vaihdu neutraaliin arvottajaan. Eikä positiiviseen arvostajaan.

Amatöörin kantana on latinan amare, rakastaa, diletantin kantana latinan delectare, viehättää,

joten myönteisen asenteen arvottomuus on jo terminologian sisään rakennettu.

Vähän tekevien luomisvoimaa piti heikkona, paljon tekevää kiitti ahkeraksi,

millä äänekkäästi vaikeni tuotteiden tasosta.

Teilauksen ihme: se jolta menee sormi suuhun kun pitäisi itse tehdä, on varma kuin paavi, heti kun toinen on tehnyt,

että aivan toisin, toista tämän olisi pitänyt tehdä.

* * *

Taide on elämän tisle.

Pois metafysiikka. Hyvä elämä on hyvien hetkien sarja.

Murtaudu ulos vankilasta, joka hetki.

Sitä paheksutaan, joka syö pöydässä niin paljon, että toinen jää ilman. Ei sitä, joka tekee saman maailmassa.

Tekijän ovella koputtaa aikoja. Se tarjoutuu pysyväksi sijaiseksi.

Nykyajan pahin asia on tulevaisuuden uhat. Toiseksi pahin, että ne toteutuvat nyt.

Päättäjät valitsisivat rauhan, jos heidän olisi omin käsin tapettava ne, jotka heidän päättämissään sodissa tapetaan.

Moraalisen tajun heräämistä kutsutaan demoralisoitumiseksi, kun kyseessä ovat sotilaat.

Kelkasta voi pudota myös sen eteen. Seniiliys ilmetä intona seurata aikaa.

Lynkkausjoukko keksii sen spontaanisti. Minkä moni tekee, sitä ei tee kukaan.

Rohkeus on alue, sitä ei ole merkitty: Mene sinne, pelkää, ettet mene.

Etenen, sillä muistini on lyhyempi kuin kehä jota kierrän.

Elämä on kosketuksia ja siteitä. Joka etsii suurta vapautta, etsii kuolemaa.

Epäile muodikkaita. Heidän keinonsa paremmuuteen viittaa muiden keinojen puutteeseen.

Jos kaikki ihmiset heitettäisiin mereen, meret alkaisivat heti puhdistua.

Kettu kanatarhan, ihminen paratiisin, teollisuus ympäristön vartijana.

Ne sanovat että tieteen ja tekniikan avulla voidaan ruokkia kolme kertaa nykyisen kokoinen ihmiskunta, mutta eivät, miksei nyt sen kolmasosaa.

Valoa kohti kuljet niin kuin kevät, jos uskallat katsoa.

Vastusta hierarkiaa keräämällä ansioita sen alimmalla tasolla.

Hän puhui työmäärästään kuin säästä. Ettei tulisi tiedoksi, että se on otettu, ei annettu.

Aatteiden liioittelijoilla ja vääristelijöillä on arvonsa. Heihin viittaamalla ne torjutaan.

"Tieteellinen" ja "epätieteellinen" tulisi aina varustaa paikkakunnalla ja vuosiluvulla.

Elää kuin jokainen päivä olisi viimeinen. Sen vastakohta kuuluu, kumma kyllä: elää kuin viimeistä päivää.

Parodia on kunnianosoitus. Se ilmoittaa kohteensa kyllin ylhäiseksi alentaa.

Niin paljon järjestystä kuin välttämätöntä. Niin paljon vapautta kuin mahdollista.

Lempeydellä ohjattua voimaa. Ei voimalla peitettyä heikkoutta.

Kun tieto vaihtuu uskoon, varmuus puolittuu, mutta väittämisen voima kaksinkertaistuu.

Media tekee galluptutkimuksen. Tykistön tiedustelu raportoi iskujen tulokset.

Radikaali unelma idässä: saada auto. Ja lännessä: päästä autosta.

Valta saa uskomaan valheenkin, sen puute vie uskottavuuden todeltakin.

Joka sinulla kiillottaa kilpeään, likaa sinut.

Edistys ei poista epäkohtia, mutta kasvattaa valikoimaa.

Kun muuta mitataan rahalla, millä rahaa mitataan?

Kirjoittaminen, maailman rakastamisen valitsemista, aina.

Valokuva: Sami Feiring

Kuvassa Markku Envall Samuli Paronen -palkintoon kuuluvan, seppä Upi Anttilan takoman palkintoesineen kanssa.