scribe.jpg



Valtakunnallisten aforismikilpailujen voittajat ovat selvillä.

AFORISMIKÄSIKIRJOITUSTEN KILPAILU
1. palkinto (1000 euroa): Kari Hongisto
2. palkinto (500 euroa): Hannu Hirvonen
Lisäksi kunniamaininnalla palkittiin Asko Ahonen ja Olavi Ilén.
AFORISMIN SUOMENNOSKILPAILU
1. palkinto (1000 euroa): Kari Klemelä
2. palkinto (500 euroa): Turun yliopiston espanjan kielen aineopintojen käännöskurssin opiskelijat (Annatuulia Aho, Kalle Astala, Heini Ekman, Janina Hamberg, Katri Hanski, Sanna Huhtala, Taina Ikola, Sanna Isomäki, Riitta-Liisa Lajunen, Henna Linna, Laura Malkki, Marja Miettunen, Katja Pirnes, Tiina Pursiainen, Laura Raumanen ja Johanna Silvennoinen)


KILPAILUJEN TAUSTAA

Vuonna 2007-2008 järjestettiin kaksi aforismikilpailua: aforismikäsikirjoituskilpailu ja aforismin suomennoskilpailu. Kilpailujen tarkoituksena oli tuoda esille aforismia kirjallisuudenlajina sekä löytää uusia aforismeja ja aforistikkoja. Molemmat kilpailut olivat kaikille avoimia. Määräaika kilpailutöiden palauttamiselle päättyi 29.2.2008. Kilpailutöitä palautettiin käsikirjoituskilpailuun 120, mikä on yli neljänneksen enemmän kuin vastaavaan kilpailuun kolme vuotta sitten. Suomennoskilpailuun osallistuttiin 34 työllä.

Kilpailujen järjestäjä oli Paimion valtakunnalliset aforismipäivät yhteistyössä Suomen aforismiyhdistyksen, kirjallisuuslehti Parnasson ja Yleisradion kanssa. Aforismipäiviä järjestävät Varsinais-Suomen kansanopisto ja Paimion kaupunki/ kulttuuripalvelut. Aforismipäiviä on Paimiossa järjestetty vuosittain vuodesta 2004.

Käsikirjoituskilpailussa haettiin uutta aforismikäsikirjoitusta, jota ei ole aiemmin julkaistu kirjamuodossa. Kilpailu oli kaikille avoin. Raatiin kuuluivat Suomen aforismiyhdistyksen puheenjohtaja Sami Feiring, lehtori Olli-Jukka Jokisaari (vuoden 2005 kilpailun voittaja), lehtori Hilja Mörsäri ja toimittaja Seppo Puttonen. Kilpailun sihteerinä toimi kirjailija Tommi Parkko.

Aforismin suomennoskilpailussa haettiin uusia suomennoksia muunkielisestä aforistiikasta. Kilpailun tarkoituksena oli tehdä tunnetuksi muilla kielillä kirjoitettua aforistiikkaa. Kilpailu oli kaikille avoin. Siihen osallistuttiin suomennetulla aforismikokoelmalla tai sikermällä yhden tekijän tuotannosta. Raadin muodostivat suomentaja Marja Haapio, toimittaja Kari Hongisto, kirjailija Ville Hytönen ja päätoimittaja Jarmo Papinniemi. Kilpailun sihteerinä toimi kirjailija Tommi Parkko.


KÄSIKIRJOITUSKILPAILUN 1. PALKINTO: Kari Hongisto

Kari Hongisto (s. 1950) on varsinaissuomalainen toimittaja ja kirjantekijä, koulutukseltaan valtiotieteen maisteri. Hän asuu Sauvossa. Aforismeja Hongisto on kirjoittanut 1990-luvun alkupuolelta lähtien ja julkaissut niitä Salon Seudun Kirjoittajien julkaisuissa, muun muassa antologiassa Hajatelmia (1999). Hongistolta on julkaistu novelleja muun muassa varsinaissuomalaisten kirjoittajien Reviiri-antologiassa ja Novellit 2000 -kirjassa sekä esseitä Parnassossa."Lisäksi häneltä on julkaistu runoja ja pakinoita kokoelmateoksissa ja lehdissä, kaksi näytelmää ja useita kabareetekstejä. Hongisto on kirjoittanut seitsemän historiateosta. Hän harrastaa bluesmusiikkia ja lintujen tarkkailua.

Raadin perustelut: ”Kari Hongiston aforismikokoelma on vaikuttava taiteellinen kokonaisuus, joka kantaa mukanaan suomalaisen aforismin kestäviä perinteitä. Iskevyys, aikalaiskritiikki ja ajatuksen kantavuus tekevät kokoelmasta ajatusmatkan, joka vaatii palaamista alkuun ja ajattelemaan jälleen toisin. Hongiston omin sanoin: "Elämysyhteiskunnan ruumiinavaus on värikäs tapahtuma". Hongiston aforismien oivaltavuus kertoo olennaiseen näkevästä ajattelusta sekä kyvystä muotoilla ajatukset kirjallisesti ansiokkaaseen asuun.”

Kari Hongiston aforismeja:

Kun mukavuudenhalu määrää, kenelläkään ei ole enää mukavaa.

Ennen ei ollut mitään, vain avaraa. Nyt on kaikkea, vain tavaraa.

Raha puhuu, kun vain ehtisi tehdä muistiinpanot.

Ennen palkalla hankittiin pientä elämää, nyt elämällä pientä palkkaa.

Sijoita ja hallitse.

Pörssihai senaattorina, pörssianalyytikko kommentaattorina, musta pörssi harmaana.

Viisasteleva ajattelee harvoin, ajattelija viisastelee vielä harvemmin.

Sivistyksen aukoista avautuvat laajat näköalat.

Kehittymätön ihminen luuli maata pannukakuksi, kehittynyt teki siitä sellaisen.

Sirkushuveja on jo niin runsaasti, että leipä alkaa loppua.

Vyön alle lyöjät keräävät eniten selkääntaputtajia.

Tämä on vapaa maa, mutta kuinka moni eläisi juuri niin kuin elää jos todella voisi vapaasti valita.

Maailma on likaviemäri, jossa puhe solisee.

Toivoon verhoutuminen vapauttaa tarttumasta toimeen.

Verkostoitunut maailma jäi kiinni rysän päältä.

Yhdysvaltalaisissa parasta on ulospäin suuntautuvuus, kunhan se ei ylittäisi liittovaltion rajoja.

Kuolemantuomioon sisältyy ajatus, että tuomittu ottaa opikseen.

Hyväuskoisuus johtaa huono-osaisuuteen.

Kirjatoukasta kuoriutui nettihiiri.

Ennen opittiin kantapään kautta, nyt ei edes kiireen.


KÄSIKIRJOITUSKILPAILUN 2. PALKINTO: Hannu Hirvonen

Hannu Hirvonen (s. 1965) on turkulainen lasten- ja nuortenkirjailija sekä lauluntekijä ja kitaristi Jep jep jep -yhtyeessä. Hän on julkaissut myös esseitä. Koulutukseltaan Hirvonen on filosofian maisteri, pääaineenaan kulttuurihistoria. Hirvonen on naimisissa ja kahden lapsen isä.

Raadin perustelut: ”Hannu Hirvosen kilpailutyö on kokonaisuus, jossa kirjoittajan persoonallinen läsnäolo tuntuu. Hänen aforismiensa teemoina ovat sekä ajankohtaiset, yhteiskunnalliset kysymykset että yksilölliset ihmiselämään ja ihmissuhteisiin liittyvät jännitteet. Hirvosen aforismien tyylilliset sävyt vaihtelevat leikkisistä, paikoin jopa hirtehisistä herkän lyyrisiin. Kirjoittajalla on hyvä kulttuuriperinteen tuntemus; hän muuntelee tuttuja, kivettyneitä lauseita uusiksi, omintakeisiksi oivalluksiksi. Taitava kaunokirjallinen ilmaisu luo sisältöön monitasoisuutta ja myös tunteenomaisesti havahduttavaa sisältöä.”

Hannu Hirvosen aforismeja:

Kotouttaminen onnistunut. Vaikenemme sadalla kielellä.

Mies rakentaa perjantaita pulloon. Telakalta lomautettu.

Kansan syvät rivit? Jonoissahan ne.

Ikä koukistaa huutomerkit.

Kilometritehtaita tarvitaan. Kiinaan on pitkä matka.

Ei enää suutareita. Kaikilla lasten tekemät kengät.

Pisara valtameressä ei tiedä olevansa kyynel.

Oman pesän likaaja? Minähän siivoan!

Vesi nousee. Saappaat muka tyhmiä.

Materiaalit hengittävät. Mihin meitä enää tarvitaan.

Hautakivet kaatavat nuorisoa.

Kaikki suurmiehet ovat kuolleita. Aika marmoroi lihan.

Rakkaus on purjehdustermi: noin tuhannen solmun matka.

Avaruusromu. Tienviitta kaatopaikalle.

Kellolla on diktaattorinviikset.

Muistojen kultareunat. Ei konepesua.

Kuolema on lingua franca. Meistä kukaan ei sitä osaa.

Lahjani: valoa säkeissä.

Huuda tuuleen. Säästät paperia.

Venevajaa, onkivapaa. Meren hiljaisuus.


KÄSIKIRJOITUSKILPAILUSSA KUNNIAMAININNALLA PALKITUT: Asko Ahonen ja Olavi Ilén

Asko Ahonen (s. 1949) on Tampereella asuva ex-yritysjohtaja, joka asiatekstien ohella kirjoittaa aforismeja.

Olavi Ilén (s. 1938) on Kuhmossa asuva eläkkeellä oleva äidinkielen opettaja. Hänen kirjoituksiaan on aiemmin julkaistu muun muassa Taite-lehdessä ja antologioissa.

Ei ihminen paljon halua, vain enemmän. (Asko Ahonen)

Jokainen ihminen on laulun arvoinen, jotkut jopa virren. (Asko Ahonen)

Valoa seuraamalla kulkee varjonsa edellä, mutta häikäistyneenä. (Asko Ahonen)

Romantikon rakkaus: kunhan punaista, ei väliä, ruusun vaiko veren. (Asko Ahonen)

Epäillä kaikkea sisältää varmuuden siemenen. (Asko Ahonen)

Ennen kirja teki julkimon, nyt on päinvastoin. (Olavi Ilén)

Suomalaiselle mikään vieras ei ole inhimillistä. (Olavi Ilén)

Hyvän päivän tutuista ei ole pahan päivän varalle. (Olavi Ilén)

Kaksi kypsymistä kaipaavaa: metsästäjä ja saalis. (Olavi Ilén)
 
Vain jakamalla säilyy kokonaisena. (Olavi Ilén)


SUOMENNOSKILPAILU, 1. PALKINTO: Kari Klemelä (suomentanut sloveenin kielestä Žarko Petanin aforismeja)

Kari Klemelä (s. 1955) on sauvolainen suomentaja, kustantaja ja valokuvaaja. Hän on suomentanut vuodesta 1987 venäjästä ja englannista ja 1997 alkaen ensimmäisenä Suomessa eteläslaavilaista proosaa ja runoutta sloveenista, kroatiasta, serbiasta, bosniasta ja makedoniasta. Klemelä on vuonna 2004 saanut suomennetun tietokirjallisuuden Hollo-palkinnon, 2007 Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen maakuntarahaston Mikael Agricola -mitalin sekä 2008 Sloveniassa Pretnar-palkinnon eli Slovenian kirjallisuuden ja kielen lähettilään arvonimen. Hän on Slovenia-seuran perustaja ja puheenjohtaja ja ollut järjestämässä useita suomalais-slovenialaisia kirjailijatapahtumia.

Žarko Petan (s. 1929) on slovenialainen kirjailija. Hän on toiminut myös muun muassa teatteriohjaajana ja Slovenian kansallisteatterin johtajana. Petan tunnetaan kuitenkin parhaiten aforismeistaan, joita hän sanoo kirjoittaneensa 7000.

Raadin perustelut: ”Žarko Petanin mietelmiä voi luonnehtia perinteiseksi aforistiikaksi, ne ovat hivenen sarkastisia ja hivenen itseironisia havaintoja vallasta, politiikasta, ajattelemisesta, vanhenemisesta, kuolemasta. Kari Klemelän suomennokset ovat hyvää, raikasta, vapaasti hengittävää, asiat täsmällisesti ilmaisevaa suomen kieltä.”

Kari Klemelän suomentamia Žarko Petanin aforismeja:

Niin kauan kuin puhuin typeriä, kaikki kuuntelivat. Kun päästin suustani ensimmäisen järkevän ajatuksen, kaikki käänsivät minulle selkänsä.

Annoin ajan rientää ohitseni. Minua ei hämmentänyt sen nopeus vaan sen suunta.

Hän pääsi pitkälle, vaikka ei koskaan lähtenyt kotoaan.

Nuorena olin typerä, mutta nyt olen vanha, järkevä ja seniili.

Hänen uransa kohosi jyrkästi kuilun partaalle.

Emme voi vaikuttaa omaan kohtaloomme, mutta muiden kohtaloihin voimme aina sekaantua.

Jokaiseen lääkkeeseen löytyy kyllä oikea sairaus.

Paratiisin portilla ei ollut ruuhkaa, joten päätin mennä varmuuden vuoksi helvettiin.

Hyvää puhujaa ymmärtävät nekin, jotka eivät kuuntele häntä.

Annoin hänelle kunniasanani, mutta hän vei kunniani ja palautti sanan.

Voitte ostaa minut, mutta ette voi omistaa minua.

Tekemättömyydellä on usein pahemmat seuraukset kuin teoilla.

Poliitikot eivät tee mitään, mutta sen he tekevät sitäkin perusteellisemmin.

Rajoittuneilla ihmisillä on usein rajoittamattomat mahdollisuudet.

Historioitsijat tietävät enemmän kuin historia.

Kaikki kallistuu - paitsi ihmiset, jotka myydään aina halvemmalla.

Turha pelätä tulevaisuutta - se alkaa vasta huomenna.

Nainen on välttämätön paha, vaimo paha, rakastajatar välttämätön.

Avioeron jälkeen mies tajusi olleensa lyhytnäköinen, nainen kaukonäköinen.

Mies oli niin varovainen, että särki kaikki sillat edessään.


SUOMENNOSKILPAILU, 2. PALKINTO: Turun yliopiston espanjan kielen aineopintojen käännöskurssin opiskelijat (suomentaneet espanjan kielestä Ramón Gómez de la Sernan aforismeja)

Ryhmän vetäjä, espanjan kielen lehtori Sanna Pelttari kertoo: ”Sain tiedon aforismien suomennoskilpailusta, johon halusin ehdottomasti osallistua käännöskurssini opiskelijoiden kanssa. Pidin tänä keväänä espanjan kielen aineopintoihin kuuluvan käännöskurssin, jonka opiskelijat "velvoitin" tähän urakkaan. Ryhmämme valitsi yhteistuumin Ramón Gómez de la Sernan kokoelmateoksen Greguerías (1982) sivuilta mieleisiämme aforismeja noin 100 kappaletta. Kuusitoista käännöskurssilaista jaettiin 2-4 henkilön ryhmiin, jotka tekivät heille kuuluvista aforismeista raakakäännöksiä ja käännösvaihtoehtoja. Lopussa kävimme kaikki aforismisuomennokset yhdessä läpi.”

Ramón Gómez de la Serna (1888-1963) valmistui oikeustieteellisestä, mutta ei koskaan harjoittanut alan ammattia, sillä kirjallisuus vei hänet mukanaan jo nuorena. Hän aloitti kirjallisen uransa toimittajana, mutta hänet tunnetaan paremmin kirjailijana, dramaturgina ja avangarde -tyylisuunnan puolestapuhujana. Joidenkin mielestä hän oli myös surrealismin edelläkävijä. Gómez de la Serna siirtyi vaimonsa kirjailija Luisa Sofovichin kanssa Espanjan sisällissodan jaloista vuonna 1936 Argentiinaan, jossa hän vietti loppuelämänsä. Hänet on haudattu Espanjaan.

Gómez de la Sernan kirjallinen tuotanto on äärimmäisen laaja (noin sata julkaisua), mutta hän tuli kuuluisaksi ennen kaikkea "greguerioistaan" (greguería = huumori + metafora). Gregueríoissa on kyse aforismien kaltaisista lyhyistä lauseista, joiden tarkoitus ei ole ilmaista ehdotonta totuutta, vaan kuvata jokapäiväistä todellisuutta ironian ja huumorin välityksellä.

Raadin perustelut: ”Ramón Gómez de Sernan mietelmissä viehättää surrealistinen ajatuksen lento ja yllättävä kuvallisuus, jossa kuljetaan aforistiikan laitamilla ja lähestytään lyriikkaa. Suomennokset ovat tyylikkäitä ja kielellisesti yhtenäisiä.”

Turun yliopiston espanjan kielen oppiaineen aineopintojen käännöskurssin opiskelijoiden suomentamia Ramón Gómez de Sernan aforismeja:

Nostalgia: muistojen hermosärkyä.

Mitä yhteistä on pyövelillä ja ihmissyöjällä? Kumpikin tappaa leipänsä eteen.

Putouksessa vesi päästää hiuksensa vapaaksi.
Ihmiskorva janoaa tietoa, onhan se jo itsessään kysymysmerkin muotoinen.

Kaikki suurmiehet kuolevat aikanaan. Eikö se puhuttelekin enemmän kuin yksikään heidän ääneen lausumansa ajatus?

Sammakon ylpeydellä ei ole rajoja, sillä se omistaa konserttinsa tähdille.

Jokaisessa flyygelissä uinuu harppu.

Kuuro näkee kahden ihmisen edestä.

Pohjoisnapa on Maan unimyssy.

Jätättävä kello säästää aikaa.

Hyvä kirjailija ei koskaan tiedä, osaako kirjoittaa.

Johdonmukaisuus sumentaa järjen.

Puolikuu laittaa yön sulkeisiin.

Lumi tekee maisemasta kirjoituspaperia.

Ikuisuus kadehtii kuolevaisuutta.

Parasta aamunkoitossa on sen tietämättömyys eilisestä.

Bakteeri on jättiläisistä pienin ja pelottavin.

Hautakirjoitus on viimeinen käyntikorttimme.