horatius.jpg


Jo muinaiset roomalaiset… Näin me usein aloitamme puheemme eikä syyttä. Tämä lausahdus tulee mieleeni, kun luen antiikin asiantuntijan Arto Kivimäen teosta VIVE HODIE! ELÄ TÄNÄÄN (1999). Se sisältää 366 lyhyttä mietelmäsitaattia antiikin roomalaisesta kirjallisuudesta. Niitä riittää siis vuoden jokaiselle päivälle karkauspäivä mukaan lukien.

Mietelmät ovat ensiksi latinaksi ja sitten suomeksi. Niiden jälkeen on mainittu kirjailija, jonka teoksesta ajatus on otettu. Tämä ei tarkoita sitä, että kirjailija olisi itse keksinyt ajatuksen, vaan ajatus voi olla lainattu tai varastettu joltakin toiselta ajattelijalta, joka puolestaan on saattanut lainata tai varastaa sen joltakin kolmannelta. Antiikissa oli tapana omia estottomasti ajatuksia muilta. Ajatus voi olla peräisin myös joltakin fiktiiviseltä hahmolta. Niinpä kirjailija, jota siteerataan, ei välttämättä edes seiso sanojensa takana.

Tätä kirjaa lukiessa tulee taas mieleen, että kaikki on jo ennen sanottu. Kirja sisältää erittäin tukevan annoksen eettisesti yleviä elämän ohjeita, jotka ovat säilyneet ihmisten mielissä ja kielissä halki vuosisatojen. Jos noudattaisimme niitä, eläisimme kuin paratiisissa tai taivaassa. Mutta olisimmeko sittenkään onnellisia? Mieleen tulee prof. Eino Kailan sanat: Jos taivas on sellainen paikka kuin kerrotaan, jäljellä on pelkkä ikävystyneisyys.

Seuraavassa muutamia kirjasta valittuja mietelmiä:

Usko minua, ei ole viisasta sanoa: "Huomenna alan elää". Huomenna on liian myöhäistä elää – elä tänään! (Martialis)

Kiirehdi hitaasti. (Suetonius)

Koskaan ei ole niin, että Luonto opettaisi toista ja Viisaus toista. (Juvenalis)

Useimmissa asioissa keskitie on paras. (Cicero)

Tärkeämpää sinun on harkita, keiden kanssa syöt ja juot, kuin mitä syöt ja juot. (Seneca)

Häpeäksi on ihmiselle se, että hän on eläimistä ainoa, joka ei tiedä luonnostaan, mikä on hänelle sopivaa terveellistä ravintoa. (Plinius vanhempi)

Mitä ihmiset toivovat, sen he halukkaasti uskovat. (Caesar)

Mitä kylvät, sitä niität. (Cicero)

Suunnitelma, jota ei voi muuttaa, on huono. (Publilius Syrus)

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. (Livius)

Ei ole sanottu mitään mitä ei olisi sanottu jo aiemmin. (Terentius)

Ei ole mitään pahaa, ettei siinä olisi jotain hyvää. (Plinius vanhempi)

Jokainen on oman onnensa seppä. (Appius Claudius Caecus)

Vaikeaa on voittaa sellainen, joka on löytänyt viisauden voittamalla itsensä. (Publilius Syrus)

Joka on kaikkialla, ei ole missään. (Seneca)

Aurinko paistaa kaikille. (Petronius)

Vapautta ei voi saada ilmaiseksi. Antaessasi sille paljon arvoa täytyy kaikkea muuta pitää vähäarvoisena. (Seneca)

Niin paljon kuin on meren rannalla simpukoita, niin paljon on rakkaudessa tuskia. (Ovidius)

Jos vatsasi on kunnossa, ja keuhkosi ja jalkasi, mitään merkittävämpää eivät ruhtinaalliset rikkaudetkaan voi sinulle antaa. (Horatius)

Tartu tilaisuuteen heti kun se koittaa, ettei sinun tarvitse lähteä etsimään sitä mistä kerran kieltäydyit. (Cato vanhempi)

Ottakaamme siis ilo irti rakkaudesta vielä kun voimme: rakkautta ei voi koskaan saada kyllin kauan. (Propertius)

Tie seuraa ensimmäisen jälkiä. (Publilius Syrus)

Erehtyminen on inhimillistä. (Hieronymus)

Onnetar suosii rohkeita. (Terentius)

Mitä suurempi vaivannäkö, sitä isompi ilo. (Publilius Syrus)

Vaikeudet usein kiihottavat älyä. (Ovidius)

Vanhoja vikoja siedämme, uusia moitimme. (Publilius Syrus)


RAIMO KOIVISTOINEN