franklin-vi.jpg

RIKU RUKAN ALMANAKASTA <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Benjamin Franklin (1706-1790) oli amerikkalainen tiedemies, keksijä, diplomaatti, valtiomies, kirjanpainaja, filosofi, muusikko ja taloustieteilijä. Hän keksi ukkosenjohdattimen, perusti ensimmäisen vapaapalokunnan, uudisti poliisilaitoksen, julkaisi sanomalehteä, toimi pääpormestarina ja rauhanneuvottelijana, kirjoitti Amerikan itsenäisyysjulistuksen ja vastusti orjuutta. Hän julkaisi Riku Rukan Almanakkaa (Poor Richard’s Almanack) vuosina 1732-58. Eila T. Öhrmark ja Pirkko Lahti ovat kääntäneet koosteen Franklinin mietteistä. Se on julkaistu nimellä Riku Rukan Almanakka (1996, Tiennäyttäjä) ja sisältää yli 600 mietettä.

 

Franklin ihannoi hyveellistä elämää ja korkeaa moraalia. Hänet tunnetaan myös hyviä elämänohjeita sisältävistä mietelauseistaan. Voidaan sanoa, että hän filosofina kehitti ukkosenjohdattimia ihmisten välisiin suhteisiin. Monet mietteistä sisältävät ajatuksia, jotka on sanottu jo ennen häntä ja joita on toistettu hänen jälkeensä. Tämä on luonnollista kaikkien ajattelijoiden kohdalla sitä ensimmäistä lukuun ottamatta. Häneltä on myös omintakeisia ajatuksia, mutta pitäisi olla asiantuntija osatakseen varmuudella erotella ne. Hyvin tunnettu ja erääksi amerikkalaisen elämäntavan symboliksi kohonnut on Franklinin teesi ”Aika on rahaa”. Se oli uutta silloisessa taloudellisessa ajattelussa. Monitoimisena uurastajana hän arvosti suuresti tehokkuutta kaikissa toimissa ja toimi osaltaan kapitalismin luojana. Hänen mietteilleen antaa lisämerkitystä hänen vaikutusvaltansa omana aikanaan.

 

Franklin korosti seuraavia hyveitä: kohtuus, hiljaisuus, järjestys, päättäväisyys, säästäväisyys, ahkeruus, vilpittömyys, oikeudenmukaisuus, puhtaus, rauhallisuus, siveys ja nöyryys. Ne ovat pohjana hänen lukuisille mietelmilleen. Nykyihminen voi suurimmalta osalta yhtyä hänen ajatuksiinsa, vaikka ne asettavatkin meille erittäin suuria vaatimuksia ja jotkut tuntuvat vanhahtavilta. Hän näyttää suhtautuvan kielteisesti elämän nautintoihin, vaikkei hän sitä juuri suoraan sanokaan. Mutta jos käyttää kaiken aikansa hyödylliseen työhön, niin eihän muuhun edes jää aikaa.

 

Hän varoittaa tylsistämästä itseään syömällä ja teroittamasta itseään juomalla. Sukupuoliasioista hän sanoo: ”Ole pidättyväinen. Rajoita sukupuolisuhteet terveyden vaatimuksiin ja lasten hankkimiseen. Älä suostu niihin ajanvietteenä, heikkoudesta tai omasi tai muiden mielenrauhan tai maineen turmioksi”. Mietin, että mitähän hän tarkoittaa terveyden vaatimuksilla. Myös satiirin, jota me aforistit (ainakin useimmat) rakastamme, hän tuomitsee.

 

Franklin uskoi Jumalaan eikä hyväksynyt uskonnon arvostelua. Hänen uskontonsa oli deismi. Sen mukaan Jumala loi maailman, mutta ei ole puuttunut sen kehitykseen. Tältä pohjalta on hyvin ymmärrettävää hänen kehotuksensa ennemmin hyviin tekoihin kuin rukouksiin. Hänen mietteensä paljastavat kuitenkin ,että hän uskoo Jumalan ainakin silloin tällöin puuttuvan peliin maan päällä. Esimerkiksi näin: ”Jumala parantaa ja lääkärit perivät palkkion”. Franklin asetti esikuviksemme Jeesuksen ja Sokrateen.

 

Seuraavassa valikoima Franklinin mietteitä, joiden joukossa on muutamia vieläkin yleisesti käytettyjä lauseita:

 

Kalat ja vieraat haisevat kolmen päivän kuluttua.

 

Maallikko kahden juristin välissä on kuin kala kahden kissan välissä.

 

Miehellä on kolme uskollista ystävää: vanha vaimo, vanha koira ja käteisraha.

 

Joka tuhlaa aikaa, tuhlaa rahaa.

 

Lisänä rikka rokassa.

 

Ole hidas valitessasi ystävää, hitaampi vaihtaessasi.

 

Kun uskon silmä katsoo, on järjen silmä kiinni.

 

Nälkä on paras särvin.

 

Ahkeruus, hellittämättömyys ja säästäväisyys saavat onnettaren taipumaan.

 

Koko kauneutta näkemättä kateellinen mieli tarttuu kauneusvirheeseen.

 

Kuolleesta Homeroksesta kilpailee seitsemän kaupunkia, samat joiden kaduilla hän eläessään kerjäsi.

 

Aviomiehen epitafi nalkuttavalle vaimolleen: Täss’ uinuu Viivi – nyt hiljaa kai; molemmille meille rauhan sai.

 

Mikä ansaitsee tulla tehdyksi, ansaitsee tulla tehdyksi hyvin.

 

Ei ole sivistynyt, jos ei kestä toisten sivistymättömyyttä.

 

Joku kadottaa saappaansa, mutta pelastaa kannuksensa.

 

Rakasta naapuriasi, mutta älä silti pura aitaasi.

 

Oppineet hölmöt kirjoittavat hölynpölynsä paremmalla kielellä kuin oppimattomat, mutta silti se on hölynpölyä.

 

Joukossa tyhmyys tiivistyy.

 

Tietämättömyys johtaa ihmisiä joukkoihin ja häpeä estää heitä eroamasta niistä.

 

Mikään ei tuo enemmän tuskaa kuin liika mielihyvä. Mikään ei enemmän orjuutta kuin liika vapaus.

 

Pidä silmäsi apposen auki ennen kuin menet naimisiin, sen jälkeen puoliksi suljettuina.

 

Kulta-aika ei ole koskaan ollut nykyinen aika.

 

Älä arvioi ihmisen varallisuutta tai hyveellisyyttä pyhäpuvun perusteella.

 

Kana ei tule nukkuvan ketun suuhun.

 

Mätä omena turmelee seuransa.

 

Vaatii suurta luottamusta kertoa ystävälle omista vioistaan, vielä suurempaa kertoa hänelle hänen vioistaan.

 

Todella suuri mies ei tallaa matoa eikä matele keisarin edessä.

 

Ihmiset näkevät enemmän vaivaa peittääkseen kuin parantaakseen.

 

On epäkohteliasta vaientaa typerys ja julmuutta antaa hänen jatkaa.

 

Ole sodassa paheittesi kanssa, rauhassa naapuriesi kanssa ja anna jokaisen uuden vuoden löytää sinut parempana ihmisenä.

 

Teksti ja mietteiden valinta: Raimo Koivistoinen