<?xml:namespace prefix = v ns = "urn:schemas-microsoft-com:vml" /> karpela.gif<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Iltalehti oli otsikoinut tämänpäiväisen juttunsa otsikolla "Karpela-kirja poiki skandaalin". Taina West on kirjoittamassa kirjaa kulttuuriministeri Tanja Karpelasta työnimellä Vapaa on vain umpihanki.

Närää on herättänyt se, että kirjaa koskevassa tiedotteessa ei ole mainittu lauseen olevan osa Aaro Hellaakosken mietelmää: "Tietä käyden tien on vanki/ vapaa on vain umpihanki." Se sisältyy Hellaakosken vuonna 1946 ilmestyneeseen kokoelmaan Huojuvat keulat.

 

Iltalehden Teppo Koskisen haastattelema kirjailija ja kirjallisuuden tutkija Markku Envall pitää Hellaakosken mainitsematta jättämistä vähintäänkin tahdittomana. Toisaalta hän ymmärtää tapahtunutta: "Voisi ajatella, että tämä on jo muuttunut vähän niin kuin lentäväksi lauseeksi. Sehän on sellainen epigrammityyppinen runo."

 

"Mutta tietenkin jos mainittaisiin, niin tuntuisi korrektimmalta. Kyllähän tällaisilla lauseilla on aina se ensisanoja, jolla on siihen oikeus ja joka pitäisi mainita", toteaa Envall. Myös Karpelan kirjan tiedotteen laatinut WSOY:n tiedotuspäällikkö Katri Wanner on sitä mieltä, että tiedotteessa olisi pitänyt mainita työnimen alkuperäinen kirjoittaja.

 

Iltalehden juttu tuo mieleen toisen tapauksen, jota en ole mediassa nähnyt käsiteltävän. Ben Furman julkaisi vuonna 1997 paljon esillä olleen kirjansa "Ei koskaan liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus". Kirjan nimihän on mainio aforismi, ja sitä onkin usein siteerattu Ben Furmanin nimissä. Lause on kuitenkin yhdysvaltalaisen kirjailijan Tom Robbinsin ja jo useamman vuosikymmenen takaa: "It is never too late to have a happy childhood." Furmanin kirjassa ei mainita mitään lauseen alkuperästä.

 

Ahti Karjalaisen nimiin on laitettu sanonta "Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen." Tämäkin on jo ennen Karjalaista sanottu, en tosin juuri nyt osaa sen alkuperää paremmin paikallistaa. Samaten Kekkosen nimissä kulkee eräs tunnettu toteamus, vaikka kyseessä on suomalaisen aforistikon aforismi.

 

Hauskan esimerkin kertoi myös Parnasson päätoimittaja Jarmo Papinniemi jokin aika sitten blogissaan. Hänen silmiinsä oli osunut työpaikkailmoitus, jossa siteerattiin Oscar Wildea: "Anteeksi että kirjoitimme näin pitkän ilmoitustekstin, mutta meillä ei kerta kaikkiaan ollut aikaa lyhyeen". Ensin Papinniemi närkästyi - "Eivätkö nuo moukat tiedä, että sitaatti on peräisin Goetheltä!" -, mutta rauhoittui todettuaan, että mistä hän varmasti voi tietää sen olevan Goetheä, vaikka on kuullut asian niin olevan. Papinniemen kirjoituksen kommenteissa tarjottiin kirjoittajaksi myös Pascalia ja Dostojevskiä.

 

Tutkimattomia ovat siis aforismien tiet, kuten totesimme jo Lassi Kämärin aforismin "On köyhälläkin kahisevaa, tuulipuku." osalta aiemmin.

SAMI FEIRING