<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

seppala.jpg

 

Tampereella asuva kirjailija Arto Seppälä on kirjoittanut näytelmiä, kuunnelmia, nuortenromaaneja, esseitä ja Veikko Huovisen elämäkerran. Seppälä on julkaissut kolme aforismikokoelmaa: Aika on oravanhammas (1992), Unet kuin rakkaus (1999) ja Sateenkaari (2005, teos sisältää myös jonkin verran kahdessa aiemmassa kokoelmassa julkaistuja aforismeja).

 

 

Aforismeja kokoelmasta Sateenkaari:

 

Elämä edessä. Pois tieltä!

 

Elinikä pitenee, lapsuus lyhenee.

 

Lapsi ei polvistu, ei kumartele, ei katso ylhäältä; hän on maailman kokoinen.

 

Lapsi ei puhu luovuudestaan; lintu lentää, kala ui, siinä se.

 

Nainen odottaa yhdeksän kuukautta, äiti lopun ikäänsä.

 

Vuosituhantisen esimerkin voima saa meidät kantamaan ristimme. Katseet naulitsevat.

 

Sana on vapaa, kaksi jo kahlitsee sanojansa.

 

Suomalaisten huono viinapää johtuu huonosta päästä ja viinasta.

 

Tiedon paljous on kameli joka pyrkii neulansilmästä perille.

 

Tyhjä arkki, vedenpaisumus inspiroi.

 

Sotainvalidius on useaan sukupolveen periytyvä vamma.

 

Mitä nuorempi marttyyri sitä pitkäikäisempi.

 

Hiljaisuus kasaantuu pilviksi. Sanat salamoivat.

 

Elämänkatsomus kutoutui liekanaruksi josta tuli hänen hirttoköytensä.

 

Hän tarttui hetkeen ja oli pysyvästi koukussa.

 

Rakkaani, jos olet löytänyt paremman kuin minä, toivottavasti se on se parempi minä.

 

Urheilulukio vaiko ilmaisulukio? Sota-ajan lapsi sai valita elämän.

 

Kivuliainta on parantuminen.

 

Merellä maa on lähempänä kuin missään; se on mielessä.

 

Kun menee kyllin syvälle metsään, tulee ihminen vastaan.

 

Arto Seppälä