AFORISMIYHDISTYS TÄLLÄ VIIKOLLA MUKANA TURUN KIRJAMESSUILLA. Katso tarkemmat tiedot sivun oikeassa laidassa olevasta tapahtumakalenterista.

 

VARSINAIS-SUOMEN KANSANOPISTON JÄRJESTÄMÄN VALTAKUNNALLISEN AFORISMIKILPAILUN TULOKSET JULKISTETAAN PERJANTAINA. Tuloksista tulee tietoa myös näille sivuille, muun muassa palkittujen nimet, esittelyt ja raadin perustelut.

 

Ja nyt, hyvät naiset ja herrat, Lauri Kerosuon aforismeja:

 

Helsingissä asuva Lauri Kerosuo työskentelee Journalistiliiton asiamiehenä. Hänen aforismejaan – tai höläyksiään, kuten hän niitä haluaa kutsuttavan - on julkaistu Journalisti-lehdessä vuodesta 1993 alkaen, välillä tekstit tosin ovat olleet muodoltaan pitempiä. Lauri Kerosuon aforismit liittyvät mediassa kulloinkin käytyyn ajankohtaiseen keskusteluun, mutta joukossa on myös ajattomampia aiheita. Tässä näytteitä Journalistissa julkaistuista aforismeista.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

 

Ennen oli etiikka. Nyt puhutaan pelisäännöistä.

 

Vapaa kilpailu on saatu kuulostamaan paljon kauniimmalta kuin vahvemman oikeus.

 

Suomen ulkopolitiikalle globalisaatio merkitsee sitä, että mäntyä kasvaa kauempanakin kuin Karjalassa.

 

Miljoonat ihmiset maailmassa olisivat onnellisia, jos jostain löytyisi tuomari, joka määräisi heille vettä ja leipää.

 

Valistuneen kuluttajan erottaa siitä, että hän ymmärtää tulevansa huijatuksi.

 

Järjestelmiä pidetään pystyssä etupäässä väkivallalla tai kusettamalla. Demokraattiseksi sanotaan järjestelmää, jossa painopiste on kusetuksen puolella.

 

Syrjintäkielto ei koske niitä, jotka saadaan käännytettyä jo rajalta.

 

Jos turhien julkkisten yksityiselämästä kerrotaan vastoin heidän tahtoaan, se on huonoa journalismia. Jos siitä kerrotaan heidän tahtonsa mukaisesti, se vasta huonoa journalismia on.

 

Aseenkantolupaa ei pitäisi ikinä antaa sellaiselle, joka uskoo sitä tarvitsevansa.

 

Tietenkin maailmansotaankin on mukavampi mennä, kun on saanut istua samoissa pöydissä.

 

Ilmeisesti hyvinvointivaltio pystytään pelastamaan vain luopumalla hyvinvoinnista.

 

Vaikka maailma olisi menossa minne, tärkeintä on koko ajan muistaa että Suomella ei ole varaa jäädä jälkeen.

 

Ihminen on oikeasti vanha sitten, kun se lakkaa harmittamasta.

 

Entisajan kapitalistille oli isänmaa kallis. Nykyisille se on jo liian kallis.

 

Lauri Kerosuo