Panu Oikotie (1927-2002) on suomalaisen aforistiikan suuria tuntemattomia. Hän työskenteli muun muassa nuoriso-ohjaajana ja kuvanveistäjänä, ja julkaisi kaksi aforismikokoelmaa: Oikosulkuja (1967) ja Koeporauksia (1987). Panu Oikotie oli oikealta nimeltään Uuno Poikonen.

 

 

Näytteitä kokoelmasta Oikosulkuja:

 

Napanuoran ja elämänlangan solmukohtaa sanomme syntymäksi.

 

Omatuntosi on tulliasema. Varo ettei sen virkailija elä lahjuksistasi.

 

Panettelu on kuin puun kylkeen kasvanut kääpä: se kielii kasvupaikkansa lahonneisuudesta.

 

Mitä haisevampi haaska, sitä rohkeampi hyeena.

 

Moni periaate on kuin tatuointi ihossa: pesunkestävä mutta pinnallinen.

 

Tarkkaan tärkeysjärjestykseen on kirkkokin kalunsa asettanut: Ylipäällikön päiväkäsky kultakehyksissä peräseinällä, vaivaisukko kerjäläisenä porstuassa.

 

Tekohampaassa ei ole hermosärkyä, eikä kuolleessa uskossa epäilyksiä.

 

"Jumala siunatkoon synnyinmaatani", sanoi suuri sotasyyllinen seisoessaan hirttolavalla. Ainoa sotarukous, jonka toteutumista ei tarvinnut monta minuuttia odottaa.

 

Luther varoitti kristikuntaa vain valkoisista ja mustista perkeleistä. Kenttäharmaa perkele lienee hänelle täysin tuntematon.

 

Suomen poliittisten haukkujain laumasta löytää suomalaisten pystykorvien seasta niin saksanseisojat kuin venäläiset vinttikoiratkin.

 

Kun sanon "suutari", ei kukaan tiedä tarkoitanko kalaa, käsityöläistä vai räjähtämätöntä pommia. Demokratian käsite on yhtä moniselitteinen.

 

Tasapuolisuuden nimissä: koska musta kaksipäinen kotka on kadonnut idän taivaalta, voisi meidänkin ärhäkkä leijonamme luopua ainakin toisesta sapelistaan.

 

Pennistä ei ole puheenjohtajaksi siihen talouskonferenssiin missä Dollari, Punta ja Rupla keskustelevat.

 

Pornografia – häpykielen ja äidinkielen välimaastossa rönsyilevää roskakirjallisuuden ryteikköä.

 

Apurahan toivossa työskentelevä taiteilija on kuin äsken nainut, joka siittämään ruvetessaan ajattelee – lapsilisää.

 

Aika on lopultakin se arvostelun kuningasvesi, joka erottaa aidon kullan muista metalleista.

 

 

Näytteitä kokoelmasta Koeporauksia:

 

Teologi, sinun tietosi maailman synnystä on yhtä perusteellinen kuin geologin oppi syntien sovituksesta.

 

Darwinin ihminen on kehittynyt apinasta. Raamatun ihminen rappeutunut jumalankuvasta. Mahtavia mutaatioita molemmat.

 

Köydensilmukka olisi uskontomme tunnus, jos Kristus olisi hirtetty.

 

"Jumala ei tehnyt yhtään stradivaaria ilman Stradivariuksen apua." Eikä Stradivariuskaan ilman työkalujaan.

 

Jeesus tuskin tarkoitti juroja tuppisuita julistaessaan autuaiksi maan hiljaiset.

 

Älä jyskytä liian rajusti kirkon porttia. Rupeavat epäilemään ateistiksi.

 

Vappuna marssivat työläiset, marskin päivänä sotilaat, joulukuun kuudentena piispat ja ministerit. Sama kaiku on askelten.

 

Tunnustelin tekstin painavuutta. Täsmälleen paperin ja musteen yhteissumma.

 

Läjä tyhjiä pulloja taideteoksena? Minulleko tyrkytät kuoria latkittuasi itse sisällön?

 

Rakas, kultainen, kaikkeni – vastanaineiden ja kuolinilmoitusten sanastoa. Startin ja maalin välillä on oma sanastonsa.

 

Varmuus? Etuliite tuotteissa, joita käytetään varkaiden, syöpäläisten ja syntyvyyden torjuntaan.

 

Etana liikkuu puolen metrin tuntivauhtia. Oletko kuullut sen joskus jostain myöhästyneen?

 

Hei, formula ykkösen kaahari: Onko rauta viritetty ajan vai ihmisen tappamiseen?

 

Muotinukke, älä halveksi serkkuasi variksenpelätintä. Huonommissa kuteissaan hän hoitaa hyödyllisempää virkaa.

 

Kun keskinkertaisuutta ylettömästi paisutellaan, kysymyksessä on joko vaalimainos tai muistokirjoitus.

 

Muista kytkeä aivosi ennen kuin käynnistät suusi.

 

Urheilu mutkistuu. Juoksijan tuloskin on mitattava kahdella välineellä: sekuntikellolla ja virtsapullolla.

Kätilö oli ensimmäinen auttajani, haudankaivaja viimeinen. Makaaberia että kumpikin jää tuntemattomaksi.

Panu Oikotie