Jarmo Somppi (k.) on Posti- ja telelaitoksessa työskennellyt diplomi-insinööri. Hänen aforismejaan julkaistiin aikoinaan Helsingin Sanomissa. Sompilta on ilmestynyt kolme Juha Tantun kuvittamaa aforismikokoelmaa: Puhuvia päitä (1988), Nokakkain - lisää puhuvia päitä (1989) ja Ilmeettömät (1991).<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Suomalainen valikoi sanansa niin huolella, ettei aina ehdi sanoa niitä lainkaan.

 

Olin pudota raiteiltani, kunnes huomasin ne tarpeettomiksi.

 

Lapsuuteni on taannehtivasti onnellinen.

 

Useimmat meistä pyrkivät turvaamaan sen, että lähtiessään täältä menettävät mahdollisimman paljon.

 

On lottovoitto olla suomalainen. Voiton suuruus tosin vaihtelee.

 

Joskus on niin hyvä olla, että unohtaa olla paha.

 

Meillä on vilpitön halu auttaa kärsiviä kärsimään vähemmän huomiotaherättävästi.

 

Tämänkin päivän aloitin eilisestä lukien.

 

Demokratian toimivuuden ehto: Syvien rivien ääni kuuluu, mutta vain kuorossa.

 

Taiteella on monet kasvot, vaikka sillä ei ole päätä eikä häntää.

 

Miksi ylenkatsoa nykyteatteria, kun sen voi jättää katsomatta kokonaankin.

 

Jotkut eivät osaa olla edes nollia tekemättä itsestään numeroa.

 

Yritä ymmärtää poikkeavia ja hetken kuluttua muilla on tuo ongelma sinun suhteesi.

 

Vaarallisimmat poliitikot ovat niitä, joiden äly riittää sumuttamaan joukkoja, mutta ei havahduttamaan heitä itseään.

 

Jos saisin tehdä maailmalle mitä haluaisin, antaisin sen olla rauhassa.

 

Kun lopulta hyväksyy itsensä sellaisena kuin on, ei ehkä enää olekaan sellainen.

 

Aika on rahaa. Olen siis ajaton.

 

Kaikki haluavat tehdä maailmasta paratiisiin, mutta vain niille, jotka uskovat siihen oikein.

 

On kaksi tapaa tulla ulos kuorestaan: särkeä kuori tai itsensä.

 

Luonnolta on yhtä helppo varastaa kuin omasta lompakosta.

 

Jarmo Somppi