<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

IMG_0253.jpg 

Paimion kirkkoherra Henrik Florinus julkaisi v.1702 sananlaskukokoelman Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja suloiset Sananlaskut. Siitä on säilynyt vain kaksi täydellistä kappaletta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi v.1987 näköispainoksen Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksen hallussa olevasta alkuperäiskappaleesta. Sen loppuun on lisätty Matti Kuusen kirjoittamaa taustatietoa. Tämä kirjoitus perustuu tähän teokseen.

 

Henrik Florinuksen sananlaskukokoelma on ensimmäinen suomalaisen kansanperinteen painettu muistomerkki. Jo Mikael Agricola oli suunnitellut sananlaskujen kokoelman julkaisemista. Sen säilyneessä esipuheessa hän 2.1.1553 ylisti sananlaskuja, jotka puheeseen tai kirjoitukseen säästeliäästi sovitettuina ylevöittävät tekstin "niin kuin tähdet saavat taivaan loistamaan ja niin kuin kukat ja yrtit tekevät maan silmälle suloiseksi".

 

Florinuksen julkaisema kokoelma perustuu kolmen papin, Laurentius Petri Tammelinuksen, hänen poikansa Gabriel Tammelinuksen sekä Henrik Florinuksen keräämään aineistoon. Ensin mainittu aloitti keräämisen 1650-luvulla. Florinusta saamme kuitenkin kiittää siitä, että sananlaskut julkaistiin painettuina. Hän oli muutoinkin taitava ja toimelias mies. Työnsä ohella hän  julkaisi mm. latinalais-ruotsalais-suomalaisen sanakirjan (1678) sekä raamatun (1685), kirkkolain (1688) ja uskontunnustuksen (1693) uudet suomennokset.

 

Kalevalamitan käyttö on tässä teoksessa hämmästyttävän runsasta. Noin 1500 tekstin joukossa on yli 750 kalevalamittaan palautuvaa sananpartta. Vähintään kolmesäkeisistä sananparsista 86 %, kaksisäkeisistä 64 % ja yksisäkeisistä 22 % on kalevalamittaisia. Florinuksen teos on vakuuttava todiste kalevalakielen aiemmasta yleissuomalaisesta levinneisyydestä. Esimerkki monisäkeisistä: Älä lyö lyödyn mieldä/täytä täytetyn sydändä/jo se lyöty lyömätäckin/täytetty täyttämätäckin.

 

Florinuksen teos sisältää runsaasti sananlaskuja, jotka elävät yhä kielessämme ja siten siirtävät vanhaa viisautta sukupolvelta toiselle, toivottavasti. Seuraavana valikoima näitä kultajyviä:

 

Ajatelles aica mene.

 

Aica eli aicans cutakin.

 

Anda hywä wähästäkin; eipä paha paljostacan.

 

Cahden kauppa; kolmannen ei mitän.

 

Cokenut caicki tietä/waiwainen caicki coke.

 

Cuca koiran hännän nosta/ jos ei hän itse?

 

Cunnia sille/ jolle cunnia tule.

 

Ei corppi corpin silmä puhcaise.

 

Ei wara wenhettä cada.

 

Hiki laiskan syödesänsä; wilu työtä tehdesänsä.

 

Hulluilla herrat kyndäwät.

 

Humala on toinen mies.

 

Hywä kello cauwas kuulu; paha paljo edemmä.

 

Joca cuuseen curoitta/ se catawaan crapsahta.

 

Joca paljon saa/ se enämmän pyytä.

 

Itku pitkästä ilosta.

 

Kyllä sinä rikkautta on/ cusa rackautta on.

 

Kyllä wacka candens walitse.

 

Miestä sanasta/ härkä sarvesta.

 

Neuvolla työt tehdän; ei wäen paljoulla.

 

Oma Lapsi armas lapsi; Lapsen lapsi armambi.

 

Oppia ikä caicki.

 

Pandakon suu säckiä myöden.

 

Pare lehmä lypsä cuin tappa.

 

Pare pyy pivos/ cuin caxi oxalla.

 

Pata Cattila soima; yhden mustat molemmat.

 

Pidä maalla maan tapa/ taicka lähde maalda pois.

 

Puhuttu puhe/ ammuttu nuoli.

 

Ricas pääse rahallans/köyhä selkänahallans.

 

Saa tyhjän pytämätäckin.

 

Sijtä ylitse mennän/ custa aita matalin on.

 

Suo siellä/ wetelä täällä.

 

Suu sydämen tulcki.

 

Toinen puhu nijttu/ toinen nijtun aita.

 

Walhella on lyhyet jäljet.

 

Wiha wie wiljan maalda/ cateus calan merestä.

 

Yxi sano ystävällens/ ystäwä caikel kylälle.

 

Älä ennen nuole/ cuin tipahta.

 

RAIMO KOIVISTOINEN